Jussi Kananoja

PADAMMMMM!!! P.V.P.B.J.K.B. oli taas tien päällä ja tulosta syntyi vaihteeksi ihan omalla kokoonpanolla ilman tuuraajia, eli Pate palasi ruotuun. Ravintola Sonkari ja Vesanto, kellään meistä ei ollut hajuakaan missä on Vesanto ja pienen tutkiskelun jälkeen sellainen paikka pohjoiseuroopan kartasta sitten lopulta löydettiin. No tutut kuviot toistuivat; Juhaa sai odotella ja kaikki olivat muutenkin erittäin pirteitä kuten aina kun siihen autoon istutaan, kaikki muut bändit ja muusikot haukuttiin ja itsemmeämme ylistettiin kilpaa.

Tälläkertaa ohjelmatoimistonpomosetämarko ei tullutkaan tarjoamaan meille kahveja Lapualla mikä taitaa kyllä oikeestaan sisältyä meidän soppariin, mutta päätettiin kuitenkin pysähtyä Lapuan eibiiciillä syömässä jotain pientä ja rauhoittavaa, eli isoimmat ateriat mitä ne suostu myymään. Matka jatkui monsuunisateen saattelemana ja eikös sitä lopulta oltu jopa perillä. Vesanto oli jopa pienempi paikka mitä oltiin oletettu mutta sillä ei ollut mitään seksuaalista merkitystä, baari oli ihan jees ja jopa ihan kohtuu lavakin siinä nökötti, kamat oli silti roudattava lavalle ja soundzekki oli silti tehtävä. Ruuat huiviin (huom. taas syödään) ja meille varattuun majoitukseen. Pienten nokkaunien ja suihkuttelujen jälkeen kohti baaria ja eihän sielä nyt sitte ollut ihan sellaisia yleisömassoja joihin on kevään ja kesän aikana totuttu. Yleisön vähyydestä ei silti lannistuttu vaan vedettiin hammastapurren kaikki mahdolliset sirkustemput läpi ja saavutettiin illan aikana ainakin sellainen paikallinen “kulttisuosio”, ei vaan ne jotka oli paikalle tullu bailas J.K.B.n tahtiin kuin olisi ollut viimeinen päivä Vesannolla. Keikan jälkeen pikaroudaus koska aamulla piti lähteä aikaisin että saadaan bassotaiteilija Juha Tampereelle vievään junaan mahdollisimman aikaisin. klo.8.38 rise n’shine Psykosuihkun kautta aamupalalle joka oli perkuleen hyvä. Tienpäällä taas ja ei aikaakaan kun ollaan Lapuan Rautatieasemalla ja perkules Ohjelmatoimistonpomosetämarko tulla tupsahtaa paikalle kyselemään kuulumisia ja aika röyhkeesti vaan tulee siihen juttelemaan eikä oo ollenkaan termospulloa ja voileipiä mukana puhumattakaan niistä aurinkotuoleista ja viuhkatytöistä joista sopparin pykälässä 26524376$ ihan selvästi on mainittu että “Jos ohjelmatoimistonpomosetämarko tulee morjestamaan jotain bändiään pitää mukana olla seuraavia asioita,,,,,,” No ei muistella pahalla. Siitä sitte kahestaan Paten kans Vaasaan ja romut ulos autosta ja minä lähdin toiselle keikalle josta lisää sitte joskus.

J.

Herätys oli tietty ihan v.tun ankee niinku se on aina mutta kuitenkin ehdittiin ajoissa ulos hotellista ja kamatkin liikkuivat vähitellen kohti autoa ja ei aikaakaan ku oltiin taas tien päällä kohti uutta ja tuntematonta kylää. Matkalla oli monta hassua tapahtumaa joista kerrotaan lisää siinä mun kuuluissassa paljastus kirjassa. Perillä siinä 17.00 ja perkules lopulta ku baari löydettiin niin todettiin että onhan kivan kokoinen sali. Täytyy kyllä sanoa että Rav.pomo Kamppuri oli hoitanu hommat kondikseen. Miksaaja oli jo paikalla ja PA.t valmiina kasattuna klo.18.00 oli tsekki valmis ja Auto parkissa sekä äijjät hotellis, täs paikassa ei kyllä kussu mikään osa-alue. Tätä paikkaa voi suositella jokaiselle bändille joka keikkailee. No taas sitä mentiin syömään meille oli varattu ruokailuhetki Amarilloon ja pikkusen jännitti ku toi oman kotikylän Amarillo ei oo jättäny mitenkään positiivista kuvaa ruokailupaikkana mutta tämäkin kohta oli kondiksessa, perskuta että olihyvää ruokaa ja palvelua. Mikko meni koisimaan ja me lähdettiin Juhan kans tsekkaamaan Ilovaarirokkia. Jossainkohtaa sitä sitten oli H-hetki käsillä ja kun katoin siitä takahuoneen oviaukosta niin ei voi muuta sanoa ku että voi perkules ku on populaa, lipunmyyjältä kysymään että paljoko on porukkaa niin vastaus oli että yli 700 ja jonoa on torille asti. HYVÄÄ ILTAA JOENSUU ME OLEMME SE POHJANMAAN KUULUISIN JA VAARALLISIN POIKA BÄNDI JIIII.KOOOO.BEEEE. ONE TWO THREE FOUR…………90min rokkausta, kohkausta, yleisönlaulatusta, sooloja, hurjia haara-asentoja ja hassuja hyppyjä rumpulavalta omalle laulupaikalle. Se että niin paljon ihmisiä jotka ovat nauttineet huutaa minua kohti että “keep on rockin in the free world” tuoksuu aikasta lailla viinaksille ja se että kun ihan loppuksi soitamme BonJovia niin eturivin tyttöjen sävellaji ei ihan täysin pidä ja kyllä siinä sitten artistikin menetti oikean sävellajin. pakollinen encore ja vähin äänin takahuoneeseen vaihtamaan kuivaa paitaa päälle ja parit janon sammuttajat huiviin ja Kamppurin jutuille. Kyllä oli magee mesta soittaa, ei tarvinnu niinku pelata sitä yleisöä mitenkään meidän puolelle vaan ne oli sitä ihan jo valmiiksi ja tanssilattia oli täynnä ekasta iskusta loppuun asti. Ravintola meni kiinni ja Minä & Juha duo jatkoi musisointia vielä Joensuun keskustan puistossa aamukutteen tai jopa vähän yli. 11.30 Good Morning Joensuu, voi perkules että oli väsy ja tiedossa 500km matka. no sitkeinä rokkareina me pamautettiin 5tuntia 45minuuttia Joensuusta Vaasaan ja jäätiin henkiin.

J.

Good Morning Sunshine, taas oli uus päivä ja uudet kujeet. aamusauna ja aamupala käytiin tietty kuittaamas ja aamun unet perään. kahen kolmen mais rumpalistituuraaja Mikko lähti kiertämään museoita ja ties mitä Me mentiin Juhan kans suihkulähteen reunalle istumaan ja siinähän se päivä siitte menikin. Alku illasta taas syömään ja saunomaan ja uimaan. Mikko oli ostanu ihan täydes lyönnis olevan putkiradion ja olihan se komee peli sitä sit vähä kuunneltiin ja taas piti lähtee keikalle. Torstai illasta taas oli vähä sellanen epätietonen olo että onkohan sielä mitään menoa, no olihan sielä ei nyt mitään totaalista tykkimeininkiä mut ihan hyvin me ne ravisteltiin liikkeelle ja kyllä taas encoretkin soitettiin ja jengi hurras. Keikan jälkeen jäätiin vähäks aikaa istuskelemaan ja pirun monta ihmistä kävi kiittelees tästä ja eilisestä illasta ja jotkut oli seurannu meidän edesottamuksia koko viikon, pirunkiva kuulla tollasta että joku jaksaa tulla meidän keikalle kolmenapäivänä peräkkäin. tämän jälkeen matka jatkui hotelliin ja pienen paskanpuhumisen jälkeen nukkumaan.

J.

Aamupalalle lähtö siinä vähän ennen klo.10.00 ja voi poijjaat ku tuli syötyä ja sit takas nukkumaan. klo.13.30 päivä jatkui suihkun merkeissä. Vähitellen sitä siirryttiin kaupungille tsekkailemaan nähtävyyksiä eli käytiin musakaupat läpi ja kukaan ei ostanut mitään. seuraava etappi kävelykadulla söpöt kokistytöt jakoi kokista ilmaseksi ja kyllä meitä sitte janottikin. JazzBar:issa piti käydä tutustumassa ja olihan perkules kiva paikka lavalla oli talonpuolesta ihan saakelin kovat vehkeet harmi vaan ettei päästy jameihin mukaan ku oli joka illalle sovittu keikat. No tämän pettymyksen kuittasimme päiväsaunalla ja uinnilla jonka jälkeen taas syömään. Vitsit että näillä retkillä on tiukat aikataulut ei ehdi ku syödä ja saunoa, ja sit pitää vielä soittaakkin. Ruuan jälkeen jälleen nukkumaan. klo.22.00 rise n’ shine Kuuluisa Jyväskylä keskiviikko ilta oli väkisinkin puskemassa päälle ja esiintymis asuja vedettiin päälle, tässä vaiheessa ei vielä tiedetty yhtä asiaa mikä meitä odottaisi. 00.39 ja alkoi sellainen hittipotpuri että oksatpois, siinä vedettiin kitarasooloa seläntakana, rumpusooloa käsillä seisten, bassosooloa yleisönkeskellä ja laulatettiin yleisöllä elefanttimarssia ja kaikki tämä ennen taukoa. Tauolla selvisi se pikku seikka että tupa on ääriään myöten täynnä ja ilmastointi on sanonut sopparin irti, seontosijees. Tauolla suunniteltiin että kyllä hulvatonta menoa pitää veilä jotenkin yrittää petrata ja suunnitelmahan toimi viimeisessänurkassakin kädet heiluivat siihen suuntaan mihin niitä milloinkin kehoitettiin heiluttamaan ja ne huudatus kohdat oli kyllä Jyväskylässä hyvin reenattu. Keikka huipentui kahteen erilliseen encoreen ja toinen encore oli vähän hassu juttu nimittäin, Minulla valui hiki,,,korjaan silmäkuoppani olivat lainehtivat hikilätäköt ja niiden läpi ei tahtonut nähdä kovin hyvin. Jossain kohtaa viimeistä encorebiisiä kuulosti siltä että Juha laulaa taustoja nyt kyllä niin p.rkeleen huonosti että mitä v.ttua, no eihän se Juha ollutkaan vaan joku partanaamainen kännikala sielä hillui Juhan mikin edessä, meikäläinen sitten mietti että mitä v.ttua yleensä ku joku muu kuin hallitseva MissSuomi tunkee lavalle tömähtää JazzBasso ottaan niin että tpamaus!!! mutta miksei nyt. No biisit saatiin valmiiksi ja minä kiittelin yleisön ja vierailevan solistin valot pois ja kysymään Juhalta “exä ny saatana nähny ku joku v.tun sekopää heilu sun mikin kans” Juha vastas “Joo kyl mä näin, se oli Peter Frantzen. mä ajattelin että perskuta mehän päästään 7Lehteen ku Frantzen ja Pääkkönen hilluu PääJääs meidän keikalla” ja mä et “No v.ttu hyvä sit lähetäänkö saunomaan” Totisesti saunas oli tavallaan kyllä jo oltu mut ei lisä pahaa tee.

J.

Pohjanmaan Vaarallisin Poikabändi jälleen tienpäällä ja mitä vaan voi tapahtua ja tapahtui seuraavaa. Kamat ja äijjät autos about. 15.20 ja nokka kohti J-Kylää. Matkan varrella tietysti kuuntelimme niitä reeni nauhoja ja analysoimme toistemme soittoa erittäin kriittisesti, eli ollaan omastamielestämme ihan v.tun kovia muusikoita. Lapuan kohdalla meitä odotti ohjelmatoimiston PomoSetäMarko, on se vaan mahtavaa ku saa herättää jonkun rannalta nukkumasta ja tokaista että tarjoo äijjä kahvit me ollaan pian Lapualla. Tauon jälkeen matka jatkui ja lopulta oltiin JKL ja Gigglin Marlin, voi hesus mikä sokkelo lava löydettiin tsekit tehtiin ja hotellille saunomaan ja uimaan. 00.37 HYVÄÄ ILTAA JKL ME OLLAAN J.K.B. POHJANMAAN VAARALLISIN POIKABÄNDI JA ME ROKATAAN JKL.N YÖSSÄ TIISTAISTA TORSTAIHIN,,,,,keikka sujui ihan kohtuu hyvin kaikista epäilyistämme huolimatta tiistai ilta oli kuitenkin ihan jees päivä. loppua kohti saimme homman rullaamaan ja yleisö lauloi ja tanssi kuin olisi ollut kesäloman ensimmäinen tiistai. Keikan jälkeen vähän kamoja laukkuihin ja hotellille saunomaan ja uimaan n’ then we go to sleep.

J.

Hell jeah! vedettiin reeniä ensviikon turnajaisia varten ja reenit vedettiin tietty mun työpaikalla Talles Pubis. Varattiin aikaa lauantai ja sunnuntai ilta sekä 60 biisin suunnitelma. Lauantaina siinä klo.22.09 alettiin paukuttamaan listaa läpi ja todettiin että ku tän homman on kerran opetellu niin kyl se sit kans toimii niinku junanvessa. Oli kyl tosi jänskä reenata ku yleisöä oli tupa täynnä, sitä jotenki tuli otettua se soittaminen ikäänkuin enemmän tosissaan ku se että oltais jossain hikises kellaris ruvettu hieromaan, siitä ei olisi tullu muutaku V-mäinen olo ja puolentunnin päästä kaikki äijjät olis ollu jo jossain muualla kuin reeneissä, baarimiljöö sopii siinäkin mielessä Pohjanmaan vaarallisimmalle poikabändille paremmin että jokainen jäsen viihtyy ravintolassa ihan kohtuullisesti. Lauantaina ku sitä jengiä oli ihan kiitettävästi soitettiin ne biisit mitkä tiedettiin menevän ihan jees ja sunnuntaina kelailtiin niitä vähä oudompia stygejä. Nyt kun homma on harjoiteltu niin on aika ruveta pakkailemaan uimahousuja ja rantavälineitä pikku kesäretkeämme varten, kääntöpuolena tällä meidän retkellä on tietenkin se että mukaan pitää myös pakata parit viulut ja helistimet mutta emme anna sen häiritä lomaretkeämme sen enempää, hyvää loman jatkoa.

J.

Hilipatihippaa! Joo se oli taas aika vuoden ainoan bändikeikan kotikylässämme Vaasassa. Roudaaminen oli taas sitä samaa paskaa, kaiuttimet paino liikaa ja piuhat oli solmus. Onneksi matka ei tällä kertaa ollu ku kaks korttelia ja Juhalla vaan yks kortteli, mut ei se autos istuminen silti herkulta tunnu jos ulkona on 30astetta ja autos 45astetta. Eli todellakin kalenterista tarkastettuani huomasin että kyllä vain, täsmälleen samalla viikolla viime vuonna ja sitä edellisenä J.K.B. on hurmannut Fondiksen Street blueseissa. Viime vuonna lämmintä oli 8 astetta ja kesän tuulisin päivä, tänä vuonna oli pikkasen mukavempi soitella ulkosalla. No asiaan, Kamat kasassa ja syömään ja tästä sitten riittää juttua ja koska kukaan ei tätäpäiväkirjaa oikeasti lue niin voin aivan hyvin myös kertoa totuuden sitä yhtään kaunistelematta. Pizzat jotka fondis meille tarjosi oli nipin napin isompia kuin saarioisten klassikko jauhelihapizzat mutta nää fondiksen versiot vaan oli täysin palaneita ja se miten tarjoilija ne meille toi ylipuolentunnin odottelun jälkeen oli sitten se esimerkki minkä se opettaja sielä ravintolakoulussa näytti ja kaikki nauro et “hei ei kukaan ny noin törppö voi olla”. Jumankauta mitä touhua, ei siinä mitään mutta jotenki se vaan vitutti ku taas tiedettiin että myös tämän kuten monen edellisenkin kesän yleisö- ja myyntiennätys ko. paikassa on sinä iltana ku oves lukee “Tänään J.K.B.”. Tarjoilijaa lainatakseni “no täs nää ny si on” Hauskan tästä jutusta tekee myös se että Fondis on muka yks kylän parhaista ravintoloista ja tarjoilija suunnilleen heittää pizzat syliin ja tokasee “no täs nää ny si on”, Pizzat jotka oli ihme kuution/neliön muotojen välimaastosta ja täysin palaneita, Paten tokasu “vittu ei missään turkkilaiseskaan oo näin paskoja pizzoja tai näin paskaa palvelua” kattaa kyllä kaiken, ei vittu mitä touhua. No sanotaan ny siitä keikastakin jotain, keikkaahan oli aika helppo mennä soittamaan ku ei ollu mitään paineita jotenki tollaset tapahtumat ruokkii sellasta asennetta että ollaan mekin vaan soittavinaan. Loppujen lopuksi se meni tänäkin vuonna niin että kesän ylivoimanen yleisöennätys ja raikuvat aplodit joka biisin jälkeen, itse asiassa omastakin mielestä tuntu ajoittain että perkeles mähän soitan ku Hendrix, no se nyt oli toki vaan sellanen hetkellinen harha kyllä siinä tuli pari biisiä sutastua vähä sinnepäin. Olalle taputtajien määrä oli ihan huikaiseva ja jos vanhat merkit pitää paikkansa niin niitä taputtajia löytyy taas ton keikan tiimoilta pitkälle syksyyn. Kaikesta huolimatta olihan siinä ihan kiva soitella ku kerrankin ainakin näytti siltä että ihmiset oli tullu nimenomaan kuuntelemaan sitä musiikkia eikä pelkästää bailaamaan. Eipä tässä muuta tälläerää seuraavaan päivitykseen voi mennä tovi ku tota keikkaa on aika reippaasti J.K.B.llä ja muilla rojekteilla Hyvää Kesää ihmiset ja muistakaa, älkää menkö Fondikseen pizzalle. By the road,, Ko. keikkaltahan piti saada myös olutta, no jälkeenpäin sain kuulla että eräs orkesterimme jäsen jäi sitä sinne puoleksi tunniksi juomaan ja piikki ehti jo tulla täyteen, joko meidän bändissä on todellista loppahuuli jengiä tai sitten Fondiksen päässä on valehtelioita.

J.

Joo Pohjanmaan seksikkäin poikabändi J.K.B. kierteli kesänaikana kaiken maailman kekkereissä soittelemassa osa oli yksityisjuhlia joten niistä ei sen kummempia sepostuksia tulla näkemään. Fondiksen Street blues tuli katsastettua vielä toistamiseen tänäkesänä kokoonpanolla Minä, Henkka, Tuuli ja Magdalena. Pizzojen taso oli sentään jo jonkinlainen mutta ei vieläkään pääse lähelle turkkilaisia, porukkaa oli tosi kiitettävästi jälleen saapunut paikalle ja oli hauska soittaakkin. Tuli sitten myös sutaistua Vaasan taiteiden yössä Jessen kanssa bluescountryjuomalaulukeikka ja ihan jees meno.

Pohjanmaan Vaarallisin Poikabändi J.K.B. sai pikahälytyksen Uuteenkaupunkiin ja eikun menox!. Matka alkoi niinkuin monet muutkin matkat äijien ja kamojen pakkaamisella, tosin järjestys oli tälläkertaa toinen Juhan työkiireiden takia. Lopulta kaikki kamat kyydissä ja nokian kompassista suunta kohti etelää. Noin. 5minuutin ajon jälkeen oli pientä napinaa hahaittavissa kuinka auton pakoputki pitää kovaa ääntä, itse kyllä lupasin että pakoputken äänet ovat tällä reissulla se pienin ongelma. 10minuutin ajon jälkeen autossa istuu kolme hiestäläpimärkää poikabändiläistä valittaen kuumuutta, enää ei kukaan maininnut sanallakaan pakoputken äänestä. Närpiön Tomaatille hakemaan juomapulloja ja takas tielle. Raumalla usko oli jo tyystin loppunut joku mainitsi jo tuulilasin poistamisenkin vaihtoehtona, kuumuus oli jo käsin kosketeltavaa kun bokserit jalassa ajoin J.K.B. mobiilin viimeiselle levähdys paikalle ennen Uuttakaupunkia. Olimme suunnitelleet etukäteen että ajaisimme yöllä kotio mutta ei enää oltukaan sitä mieltä kun päästiin baarin pihaan kukaan meistä ei suostunut enää astumaan autoon ennen kuin olisi nukkunut yön yli sängyssä ja käynyt suihkussa. Itse keikkapaikalla meitä odotti taas nämä maan kuulut Hot Rock Cafen messevänkokoiset pitsat ja pakastimessa viilennetty kori kuplajuomaa. Keikkakin toki soitettiin ja soitettiin niin hyvin että henkilökunta taputteli olkapäät helliksi joka ukolta. Eihän siellä lavallakaan ollut kovin kylmä ja neljä 500w spottia ei tietenkään auttanut asiaa. Soitimme myös uuden biisimme “No questions” jonka funkybluesrocksoulhässäkkä komppi toimi vähäisestä reenauksesta huolimatta tosi hyvin, hyvä biisi ainakin mun mielestä. Keikka ohi ja syöksyimme takahuoneen puolelle sen kuuluisan korin kimppuun jota ei kuitenkaan saatu aivan täysin tyhjäksi, vichyt jäi juomatta. Hotelliin nukkumaan ja aamulla suihkun kautta autoon ja pikaisen roudauksen jälkeen se taas alkoi, neljäntunnin piina 88asteisessa autossa, onneksi sattui stevie wonderin hittikokoelma mukaan. taas lukuisien ja taas lukuisin hetkien jälkeen tömps!!!! lintu liiskaantui tuulilasiin niin että punaista nestettä lensi.
Kaiken ajelun ja sulamisen jälkeen kotisohva ja motorforum maistui taas aika kivalta.

J.