Jussi Kananoja

KaupunkiLegenda Kananoja on parhaillaan valloittamassa Amerikkaa ja palaa kotimaahan 06.09.2008. Siihen asti parhaiten saa kiinni sähköpostilla jaybmusic@gmail.com , puhelin on mukana mutta en aio vastata siihen.

HellYeah! Tarkoitushan oli käydä 16 kertaa Tallinnassa ja kerran Ähtärissä. Matka alkaa niinkin ihanasti kuin taksilla rautatieasemalle klo.5.30 ja junalla kohti helsinkiä. Silmät oli ihan solmussa ja äijä ihan takussa kun päästiin perille. Rautatieasemaltahan on matkaa Viking Linen terminaaliin korkeintaan kilometri ja ajattelin sitten suorittaa sen kävellen koska aikaahan minulla olisi tähän siirtymiseen noin. 2 tuntia. Pienen odottelun jälkeen MahtiDuomme “Jussi ja Mikko” pääsee laivaan ja suorilla saundtsekin kimppuun. Huolellisesti ruuvasimme saundeja kasaan ja lopulta lähes tyytyväisinä ryntäämme nauttimaan aamiaista ja siistiytymisen jälkeen aamusetin kimppuun. No rutiineista sain kiinni aika nopeasti ja siinähän sitä sitten puksuteltiin edes takaisin rokaten ympäri Suomenlahden. Joka päivä tuli käväistyä myös kuntosalilla ja en taaskaan tiedä että nousiko se kunto vai laskiko koska tekemistä oli jälleen kerran niin vähän että sielä messissä niiden majoneesi voileipien kanssa tuli vietettyä jokunen tovi. Tuli käytyä myös lähes joka päivä oikein maissa ulkomailla ja mikäs siinä kävellessä kun aurinko paistaa.
No eipä se aurinko ihan koko viikkoa paistanut jossain kohtaa viikkoa alkoi pikkupikku myräkkä ja ne pienemmät laivathan ei saaneet enää lähtölupaa. Tuulen nopeus oli jotain ihan yyber kovaa ja sielähän sitä sitten kelluttiin. Yhtenä myrskyisenä aamuna heräsin siihen kun huolella järjestämäni nuotit lensivät yläsängystä lattialle ja pääni hakkasi sängynpäätyä. No tästä toivuttuani lähdin tietenkin soittamaan kitaraa ja laulamaan. Päivä setissä sattui sellainen pikku yllätys että pitkän kitarasoolon aikana mikrofoni telineineen päivineen oli kadonnut jonnekkin nurkaan ja tästäkös riitti sitten riemua eturivin ihmisillä. No myrsky oli jo vähän vaimentunut ja taitelijat allekirjoittanut ja Rami Rafael lähtivät tutustumaan Tallinnan nähtävyyksiin eli Taksilla lähimpään Hesburgeriin ja samalla kyydillä takaisin laivaan, siinä olikin sitä kulttuuria ja raitista ilmaa jo riittämiin ja eikun lavalle.
Vähitellen laivakeikat alkoi olla paketissa ja alkoi miettiminen että miten hellll… mä pääsen ajoissa sinne Ähtäriin. Pienen puhelin palaverin jälkeen tulin arvon tanssimuusikoiden kanssa siihen tulokseen jotta tulisin junalla Seinäjoelle klo16.20 ja he poimivat minut kyytiin siitä ja muistavat hakea minun bassoni mukaan jotta nuo matalat taajuudet välittyisivät paremmin tanssilattialle.
Kaikki meni täysin suunnitelmien mukaan ja Ähtärissä syötiin taas seisovasta pöydästä hyvin ja harkitusti. Ruokailun aikana meitä kävi myös morjestamassa “Ähtärin oma poika” Topi Sorsakoski, melkein teki mieli sanoa Topille että, jaa tuliksä kattomaan ku korkeamäen karhu näyttää kuinka lauletaan oikein Salattu suru mutta sain sitten kuitenkin pidettyä naamani ummessa ja suun täynnä pullaa. Soitot lähti käyntiin ja vähän meinasi ekassa setissä olla vaikeuksia soittaa niin vähän ja niin hitaasti kuin tanssibasson soitto vaatii koska olinhan edellisen 8 vuorokauden aikana soittanut 30tuntia rokkia kitaralla. Tokassa setissä olin sitten jo taas täydellisesti mukana tanssiväännössä ja siitä sitten puksuteltiin tarvittavat setit ja painuttiin yötä vasten kotio.

Suomenlahden myrskyistä on toivuttu ja parit keikat vielä ennen Ameriikan retkeä jonka jälkeen hommat jatkuu tuttuun tapaan kitaraa rämpyttäen maalla, merellä ja missä vaan siitä nyt joku haluaa Euroja maksaa.