Jussi Kananoja

Vuosi on lähtenyt käyntiin mitä iloisimmissa merkeissä eli kitaran soittamisella. Keikkakalenteri alkaa taas täyttymään ja kuulemma täyttyy kesänkin osalta piakkoin eli jos nyt on ihan pakko saada meikäläinen älämölöttämään kuppilaansa tai juhliinsa niin kiirettä pitää. Ruusuorkesteri aloittaa pienimuotoisen laajenemisen eli ainakin nyt basistilla laajennetaan ja kuka tietää vaikka autoon istuisi kanttorikin tämän vuoden aikana.

Töttöröö! Niin sitä taas mentiin kohti satamaa ja väsy oli törkee. Hyvissäajoin pääsin puikahtamaan laivaan ja agressiivisesti tsekin kimppuun. Mikseri oli jotenki sekavaa ihmeteltävää mutta hyvä siitä silti tuli vaikka itku meinaski päästä. Romujen kans kohti hyttiä ja rockrock, hyttihän oli mitä viihtyisin. Iso sänky ja iso teevee, mitä siitä artisti muuta kaipaa, Tallinkilla arvostetaan artistin unta ja teeveen katselua eniten itämeren laivoista. Pienet unet ja messiksi kutsutun ruokalan kautta baariin ihmettelemään. Pian paikalle paukkaa risteilypäällikkö Timo joka esittelee itsensä Timoksi ja kyselee että onko soittoajat ja systeemit selvät. Systeemit olin jo ehtinyt selvittää Unelmavävyjen Henkalta joka oli taannoin tuurailemassa Europalla Tiina Räsäsen bändissä. Yhden kysymyksen kuitenkin heitin ilmaan, missä täälä on kuntosali? Timon ilme oli yhtä suurta kysymysmerkkiä, artisti kyselee kuntoilun perään. Kuntosali oli kuulemma paskana ja eihän sitä oo ehditty korjata ku ei sitää oo juuri kukaan kaipaillut? No ei sitte.
Ilta saapui värivalot syttyi ja taas mentiin levottomia juttuja ja loppuviikon sitten soiteltiin ihmisten hurratessa kuten lätkämatsissa. Viikko kääntyi kohti loppua ja Timo kävi kiittelemässä että homma toimii tervetuloa uudestaan, heti vaan kun ehdit. Tästä oli sitten kiva jatkaa kotia kohti.

Rock, ja näinhän se saatiin Ruusuorkesterinkin keikka rupiama tällevuodelle avattua ja heti näyttävästi Helsingissä. Matka alkoi kuten aina ja Helsinkiin on pitkä matka ja matkustaminen ottaa aivoille joka kertaa eikä siitä enempää. Perillä oltiin noin. 18.52 ja romuja hissillä alakertaan, Soundtsekkiä kyykittiin perus parituntia. Koska turhaa notkumisaikaakin jäi yli käytiin tutustumassa pääkaupungin nähtävyyksiin kuten Hampurilaisravintolaan, nimeä ei mainita koska sponsorisopimusta ei ole syntynyt. klo23. oli tullut aika vetää juhlamekot niskaan ja Rock n’ roll!!!!!
Samaa kaljaa ne näytti sielä “Stadissa” juovan ja pian oli hirvee meno ja kaikki laulo mukana kuin olisi ollut ensimmäinen päivä tipattoman tammikuun alun jälkeen. 3-4neljä enkorea vielä paiskattiin ja Helsinki oli valloitettu. Suunnattomien olalletaputtelujen jälkeen ruodittiin taiteilija Björnin kanssa keikan kulkua ja tultiin siihen tulokseen että ei meidän paras keikka mutta rutiinitaso alkaa olla aika pelottavan hyvällä mallilla. Koska näin päätettiin niin päätettiin samalla että opetellaan kymmenen uutta biisiä ettei mene liian helpoksi. Kamat nostettiin samantien hissiä apuna käyttäen autoon ja hotellilla oltiin jo ennen kolmea joka taitaa olla uusi ennätys. Tammikuu jatkuu vielä muutamalla bändikeikalla ja niistä lisää aikanaan.

Oujea!
Vuosi 2008 on saatu pakettiin ja vähän jo uuttakin aloiteltu. Vuosihan piti sisällään pitkästi yli sata keikkaa maalla, merellä ja baareissa. Ulkomaillakin tuli käytyä yli sata kertaa, lähinnä Tallinnan ja Tukholman satamissa mutta kaikki lasketaan. Rosie’s Playground väänsi tiukkoja keikkoja ympäri maita ja mantuja sekä kesällä Citylehden toimesta Kaupunkilegendan arvonimen saanut trubaduuri oli vedossa. Bändibuukkaus hommat tulivat myös takaisin vaikka ne kesällä 2007 jo jätinkin taakseni. Bar 96n Minna Ja Timo olivat kuitenkin vahvasti vastusteluistani huolimatta sitä mieltä että paikka on minun ja siitä ei neuvotella. Hommat jatkuvat totuttuun tapaan paikoissa joissa on jo oltu ja paikoissa joissa tullaan olemaan, näkyy keikoilla.

Joulut tuli vietettyä ja kyllä oli mukavaa vaihteeksi syödä ja maata koska eihän sitä tullut tehtyä kuin edellinen viikko kilpailevan varustamon laivassa. Tapaninpäivä ja tapanintanssit oli määrä alkaa meikäläisen toimesta klo22.45 ja tottavie ne alkoivatkin, siitä jatkettiin mihin aatonaattona jäätiin. Maammelaulut livenä ja väliin lontoon murteista taidetta, Rock! Siinä sitä lilluttiin edestakas Itämerellä syötiin, kuntoiltiin ja välillä soiteltiin. Uutenavuotena tulimyös uskollisin fanini (Vaimo) kyytiin ja oman keikan jälkeen väijjymään Jussi Raunion ja Ressun yhteiskeikkaa joka oli kyllä prkleen hyvää viihdettä. Muutamapäivä vuodenvaihteen jälkeen olikin sitten hiljaisempaa ja mentiin aika pitkästi lontoon murretta ääntäen kauniita lauluja. Isabellan kyytiin päädytään takaisin ehkä maaliskuun lopulla, kyseinen reissu on vielä hiukan epäselvä minusta ja varustamosta riippumattomista syistä, siitä tiedotetaan aikanaan.