Jussi Kananoja

Huuurrrrjan hianoa huomenta ja kello soi tuntia ennen kuin kukon herätyskello  pärisee. Meitsi kerää pakatut kamat kainaloon ja hurauttaa junalla Helllsinkiin ja siellä taksilla Satamaan. Olihan sitä taas pikkasen sekasi ja univelkaisena ku piti ymmärtää säätää kamoja kohdilleen koska puolentunnin päästä kiekko putoaa ja meitsi alottaa parin viikon turnauksen. Tsekki valmiina ja tyhmän näkösenä messin soppajonoon kuuntelemaan kuinka haitari ja kosketinsoitin taiteilija Antti juttelee jostain asiasta ja omat aivoni piirtävät suoraa nollaa koko keskustelun ajan.
Kello iskee tiktok ja peli alkaa. Turnauksen eka setti soitettu ja hullun laukalla nukkumaan univelkaa pois.
Päivät kulkee ja kitaraa renkutellaan, Viking XPRSn formaattinahan on toimia Helsinki-Tallinna hissinä jossa musiikki on pääosin hissisellaista ja jossain kohtaa viikkoahan oltiin taas vaivuttu jonnekkin hissimusiikkihelvetin porteille henkisesti täysin lamautuneena kunnes jostain kummasta hyppäsi esiin iloisia ja eläviä ihmisiä vaatien bilemusiikkia.
Totaalisen yllättyneenä ja järkyttyneenä aloin soittaa bilesellaista ja puolentunnin ajan oli oikein kivaa, Yleisö jopa osallistui käsiä taputtamalla ja laulamalla mukana ja minä olin täysin järkyttynyt.
Viikko alkoi olemaan jo lopuillaan ja tajusin että pianhan sitä vaihdetaan kilpailevan aluksen leipiin laiturin toiselle puolelle. Soitto Kilpailevan aluksen PomoSetäTimolle; “Terve artisti Kananoja kilpailevalta paatilta, tuun sinne huomenna soittaan ja tykkään niin kovaa risteillä et voinko hypätä jo tänään Tallinnan päässä yöllä kyytiin” Timo vastaa “tottakai, mä hoidan hytin valmiiksi ku tuut moro” Se oli helppoa ristus, ilmanen Helsingin risteily yhellä puhelulla.
Yöllä vaan taksilla parkkipaikan yli ja Baltic Princessin kyytiin ja Trubaduuri Mikko Pietilän keikalle huutelemaan typeryyksiä. Mikon kanssa käytiin vakoilemassa ulkomaanelävää bändiä joka siis tulee syömään suomipojan duunit ko. aluksella ja kahden täysin puolueettoman ihmisen eli meidän mielipide illan bändistä oli vähemmän mairitteleva.
Seuraavana päivänä heräilin joskus iltapäivällä ja aloin suunnileteela tsekin tekoa jahka Mikko saa luunsa ja luuttunsa pois lavalta. Tsekit ja systeemit oli suoritettu ja ensimmäinen vastuullinen teko vuorokauteen odotti ja ihmetyksekseni baari oli maanantai iltana turvoksissa ja biletuulella. Eihän se mitenkään tietenkään haitannut sen edellisen viikon hissitunnelman jälkeen, tästä sitten mentiin täysillä päin koko ilta ja kansa hurraa. Tiistai oli ihan samanlainen aamusta iltaa täysiä kohti ja hauskaa oli. Keskiviikkona alkoi 3päivän putki siinä asiassa että joku ystävällinen henkilökunnasta luovutti hyttini numeron kaikille jotka sitä pyysivät ja oveen koputtelu alkoi.
Torstaina ja Perjantaina oli luvassa Abiristeilyt, voi hurjaa. Laiva oli siis kaksivuorokautta täynnä ympäripäissään heiluvia lukion juuri päättäneitä nuoria joilla oli meno päällä enemmän kuin riittävästi ja meikäläinen sai venyä Lady GaGasta vanhaan Suomipunkkiin, ei ollut kevyttä ei todellakaan ihan sama oliko ilta vai päivä setti, jengi biletti ihan täysillä kokoajan. Lauantaina ja sunnuntaina oli niin ikään laiva buukattu täyteen ja meno oli sen mukaista. Lauantaina Samalta lavalta operoi myös Tommy Huovinen jolla oli myös vankka kannattaja joukko mukanaan, hauskaa jengiä kiitos vierailustanne. Maanantai iltapäivä saapui ja meikä soitti siis tälläerää viimeiset laulunsa ko. paatilla.
Kiitoksia vielä kerran oli taas huikea viikko!

Vantaassa ei ole virrannut juuri mitään sen jälkeen kun viimeksi oltiin harrastamassa risteilymatkailua ja taas mennään. Helmikuu tullaan viettämään kolmella eri kelluvalla laitteella soittaen Amerikkalaisesta hissimusiikista Suomalaisiin juomalauluihin. Kesän keikkoja on alattu vähitellen buukkailemaan ja levyä on kovasti väännetty. Muutamia saundien haku demoja on neljä purkitettu ja näistä näytteet löytyvät Facebookista ja myspacesta .

Viihdytys välineistö Ruotsalaisvalmisteiseen artistin ja viihdytysvälineistön siirtolaitteeseen ja puhelimen kompassisovelluksesta suunta kohti Lapuankautta Jyväskylää. Tälläkertaa en kiikuttanut mainoksia toimistolle vaan hain niitä toimittaaksenine herra manazerille Jyväskylään. Samalla kun noudin julisteita muistin tietenkin juoda noiden iloisten ohjelmakauppiaiden kahvit ja söin kaikki eväsleivät jääkaapista, salaa tietenkin.
Matka jatkui ja vähitellen oltiin pelipaikalla joka tottelee nimeä “Myöhä”. Romut lavalle ja Manazerin luo saunomaan.
Pienen maailman paremmaksi puhumisen jälkeen lähdettiin villitsemään Jyväskylän yöhön, Pääkaupungin Manazerilta oli myös tullut naamakirjaan muistutus kuinka kannattaa laittaa narripaita päälle koska Jyp kuulemma ottaa päähänsä ko. iltana. Siinä pelissähän oli mutten käynyt niin että narrit oli ottaneet päähänsä JYPiltä ja tuskin tuo narripaita olisi aiheuttanut mitään reaktiota, no ehkä vähän sääliä, että kiitos vaan neuvosta herra Manazeri Pääkaupunki.
Lopulta valot syttyy ja kansa hurraa, pienen tauon jälkeen meinasi vähän soittohommat hengästyttää mutta sisulla painettiin tappiin asti hirveällä sykkeellä. Sirkustelun jälkeen jäin tavoistani poiketen hetkeksi jutustelemaan keikkaa seuranneiden kanssa ja väittivät että oli ollut parasta ikinä. Tästä ylpistyneenä sanoin tietenkin manazerille että missä limousine on artisti haluaa saunomaan ja nukkumaan. Limousine oli kuulemma artistin oma Ruotsalaisvalmisteinen artistin, viihdytysvlineistön ja manazerin siirtolaite joka odottaa baarin takana lumikasan alla jäisenä. Jotenkin jäi sellainen tunne että Manazeri ei oikein arvostanut Artistia joka oli juuri kehuttu maastataivaisiin.
No lopulta mitään kamoja alettu yöllä kasaamaan lähdettiin vaan vähin äänin saunomaan ja nukkumaan, ehtiihän sitä muinakin päivinä roudata.
Iltapäivällä sitten vähitellen heräiltiin ja meikä lähti noutamaan kamoja Manazerin valvovien silmien seuratessa toimitaa alusta loppuun. Kamat niiden siirtovälineeseen ja kompassista suunta kohti paikkaa nimeltä Ruovesi.
Parin tunnin köröttelyjen jälkeen alkoi taas se iän ikuinen kamojen kanto, vaikkei ollut edes paljon mukana niin silti se otti aivolohkoon enemmän kuin riittävästi. Nopeesti vaan kamat kasaan ja edellisen päivän saundeilla mennään, jotain kaikua tuli vissiin vähennettyä kun paikka itsessään jo kaikui tipatonta tammikuuta.
Ei auta, salissa ei juuri ketään mutta soittamaan mennään, yritin siinä kysellä että mitäs te haluaisitte kuulla. Eka setti meni paikillisten kovisten Paranoid aiheen parissa mutta toiseen settiin sitten jo tuli myös sellaista yleisöä joka oli lähtenyt ulos pitämään hauskaa ja kuuntelemaan ku hippi soittaa muzaikkia. Vähän jäi sellanen tunne että ilta jäi pahasti kesken mutta valo merkki puski ja kun lauantain valomerkki tulee, silloin alkaa viikon viimeinen roudaus.
Kamat hätäiseen tyylliin kaksinkerroin autoon ja kotia kohti.
Virroilla sitten en millään löytänyt ulos meno tietä ja kysyin keskustassa parkissa olevilta Pollllliiseilta että miten täältä pääsee pois, puhalluttivat ensin ja sitte vasta kertoivat,,,,